Pari ajatusta Rabbi Manis Friedmanin ja Rabbi Simcha Feuermanin pohjalta.

Judaismissa emme usein käytä termiä "seksi" vaan sanomme mieluummin "intiimiys / olla intiimisti". On todella tärkeää ymmärtää näiden ero. Intiimiys tarkoittaa sielujen alastomuutta, suojakuorten riisumista, haavoittuvuutta toisen läheisyydessä. Intiimiys edellyttää luottamusta. 

Kun taas "seksi" on täysin mahdollista ilman sielun paljasta pintaa. Seksiin riittää tunne eli himo (kyllä, judaismi usein niputtaa romantiikan ja himon, vaikka länsimainen näkee ne lähes vastakohtina). Intiimiys on se mitä oikeasti kaipaamme, feikki ei ikinä korvaa sitä. Intiimiys vaatii itsensä ja pelkojensa kohtaamista, eli kasvua. Pinnallisiin parisuhteisiin tottunut voi olla jopa täysin impotentti intiimiyteen. 

Mitä avoimemman seksuaalinen jokin asia näyttää olevan, sen vähemmän siinä on seksuaalienergiaa. Kaikkein vähiten seksuaalienergiaa on pornossa. Intiimiys taas ei näytä ulospäin mitään, se on verho joka kätkee suojaansa paljon energiaa. Jolla oikeasti on jotain, hän ei esittele sitä. Jos esittelee, hän menettää sen samalla hetkellä. 

Syvä intiimiys ei tapahdu "toistaiseksi voimassa olevassa" suhteessa, tai "koeajalla". Se ei tapahdu suhteessa jossa ollaan vain "koska on ihanaa olla yhdessä". Intiimiys vaatii turvallisen tilan, joka ei voi perustua ihmisten ailahteleviin tunteisiin. Siksi Jumala sääti avioliiton. 

Elämä kuorii meitä kuin sipulia. Jos suhteessa ollaan löyhässä hirressä, koeajalla, jos pelkäämme tulevamme hylätyksi ellemme täytä odotuksia, ei ole mahdollista riisuutua henkisesti. Valitettavasti on monia oletuksia ja odotuksia siitä miltä "hyvän suhteen" pitäisi näyttää. On mielikuvia millaista "hyvän seksin" tulisi olla. Nämä ulkoa tulevat mallit ovat harhaa, illuusiota  joka pilaa aidon läsnäolon. Kun aletaan huomaamatta feikata jotain ulkoa kopoioitua mielikuvaa, suhteesta tulee esittämistä, eli "pornoa". Tällöin kohtaamisesta katoaa energia. Energiaa on vain aidossa, ei koskaan teatterissa. 


Mikä on oikea motiivi sitoutua / mennä yhteen? Länsimainen sanoisi että rakkaus. Mutta ajatus on järjetön. Jos yhteen mennään "rakkaudesta" (tunne, olotila), silloin yhteen ei mennä ihmisen kanssa, vaan tuon tunteen / olotilan kanssa. "Rakkaus" on silloin kolmas pyörä ja suhteen tärkein jäsen. Tällöinhän käy niin että "rakkauden" poistuessa koko suhde kaatuu. Ihan samoin, jos yhteen on menty rahan takia, suhde kaatuu rahan loppuessa. Tämä ei ole intiimiyttä! Mikään ulkoinen "asia" ei saa pitää suhdetta kasassa. Intiimiys tarkoittaa; vain me kaksi, ja siinä kaikki. Mitään kolmatta pyörää ei tarvitaMikään asia, ei mikään tunnekaan voi olla perusta. Ei edes rakkaus saa tulla väliimme.

Moni pysyy koko elämänsä uskollisena, nimittäin "rakkaudelle". Aina kun "rakkaus" siirtyy seuraavan kohteen päälle, siirrytään tuon lumouksen perässä. Kyseessä on fantasia, illuusio. Intiimiyden vastakohta.

Tutkimusten mukaan uutuuden ja intohimon kemia kestää enintään kaksi vuotta. Sitten se alkaa haalistua. (Toivottavasti nämä tieteelliset faktat opetettaisiin peruskoulussa vaikka biologian tunnilla.)

Miksi tunne haalistuu? Siksi että ilmaisia lounaita ei ole. Voimme nähdä Luojan sijoittajana. Yritysmaailmassa rahoittaja ns bisnesenkeli rahoittaa kasvuyritystä muutaman vuoden, mutta jos yritys ei määräajassa pääse omille jaloilleen, sijoitus on mennyt harakoille. Samoin rakastuneille annetaan ilmainen kyyti pariksi vuodeksi, se on heidän armonaikansa saada firma omavaraiseksi. Jos he vain vapaamatkustavat, kuvitellen että rakkaus on jatkossakin ilmaista, heillä on edessään konkurssi kun enkelin tuki lakkaa. Ensi päivästä alkaen kello käy. Parin on opittava luomaan olosuhteet rakkauden kasvulle, silloinkin kun kemia ei enää tue heitä ilmaisella onnella. 

Mishna sanoo: Rakkaus joka on riippuvainen kohteestaan, katoaa kun kohde katoaa. Rakkaus joka ei ole riippuvainen kohteestaan, ei ikinä katoa.

Toinen ihminen ei saa meissä rakkautta aikaan. Älä ainakaan usko sellaista rakkautta, se on vain käymässä. Oikea rakkaus on jotain mikä tehdään itse. Resepti on tämä: Alamme rakastaa (arvostaa) sitä jota kohtelemme hyvin. Alamme halveksia sitä jota kohtelemme huonosti. Tämä on luonnonlaki, kuten painovoima. Omat tunteet ovat seurausta omista teoista ja sanoista, ei toisinpäin. Suhtaudu taivaasta tipahtaneeseen ihanaan tunteeseen aina väliaikaisena, et saa pitää sitä. Mutta sen mitä teet itse, saat pitää. 

On päivittäin tehtävä tahdon valinta kohdella toista rakastavasti ja kunnioittavasti. Riippumatta senhetkisestä fiiliksestä, tai toisen käytöksestä. Omat tunteet rakennetaan itse, toinen ei ole niistä vastuussa. 

Joka perustaa suhteen tunteiden varaan on tuuliajolla. Ei selkärankaa, ei mitään mahdollisuutta ohjata laivaansa. Ohjaaminen vaatii hetkellisten tunteiden laittamista sivuun ja tahdon valintoja investoida pidemmälle. Tietoista päätöstä rakastaa, tunteista riippumatta. Rakkaus ei ole tunne vaan tekoja. Pääoma joka kasvaa sijoittamalla, investoimalla, työtä tekemällä. Kun molemmat sisäistävät tämän, he voivat valita olla onnellisia yhdessä. 


Lisää aiheista parisuhde ja seksuaalisuus

Lisää ajatuksesta: Vain itse tehty / pois annettu on todella omaa