Tämän lähde on hukassa, ehkä Rabbi Shalom Arush..

Hyväntekeväisyys säästää rangaistuksilta.

Talmud kertoo että ihmisen seuraavan vuoden voitot ja tappiot ennaltamäärätään Rosh Hashana (uuden vuoden) päivänä. Jos henkilö on kelvollinen, hänen hyväntekeväisyyteen antamansa raha lasketaan hänen tappioihinsa. Jumala kirjaa menetyksen ja se siis vähentää hänelle kuuluvaa mahdollista rangaistusta. Jos henkilö antaa vähemmän kuin pitäisi, säädetty menetys toteutuu veroina, sakkoina, lääkärikuluina, hajonneena omaisuutena jne.

Herraa ei saa testata, paitsi yhdessä asiassa; Hän on nimenomaan käskenyt testata itseään kymmenyksissä eli raha-asioissa. (Mal.3:10). 

Rabbi Yochanan Ben Zakkai näki kerran unta, että hänen veljenpojalleen oli säädetty 700 dinarin tappio seuraavalle vuodelle. Niinpä rabbi Yochanan yllytti pitkin vuotta veljenpoikaansa antamaan hyväntekeväisyyteen mahdollisimman paljon. Tämä antoikin, niin että vain 70 dinaria jäi puuttumaan seitsemästä sadasta. Tasan vuoden kuluttua unesta verottaja tuli veljenpojan ovelle vaatimaan 70 dinarin ylimääräistä veroa. Setä rauhoitti veljenpoikaa, ei huolta, sinulta viedään vain tuo 70, ei enempää. Sillä näin unta että menetät 700 ja melkein sen olet antanut hyväntekeväisyyteen. Veljenpoika kysyi miksei setä ollut aiemmin kertonut, niin hän olisi antanut hyväntekeväisyyteen koko 700. Setä vastasi että halusi hänen antavan puhtaasta motiivista. 

Joku jolla ei ole emunaa (uskoa, ymmärrystä), olisi mätkyjen iskiessä protestoinut Jumalalle: minähän annoin äskettäin paljon hyväntekeväisyyteen, eikö siitä pitäisi seurata siunaus eikä mätkyjä? Epäreilua.

Antamalla ei ikinä voi hävitä. Jos annat enemmän kuin pitäisi, se korvataan sinulle jotain muuta kautta. 

Taloudelliset tappiot voivat olla seurausta synnistä. Rahan tai jonkin vielä tärkeämmän asian menetys puhdistaa rikkomuksista. (Tämän elämän tai jopa edellisen aikaisista.)

Puhdistumisen lisäksi hyväntekeväisyydestä on luvattu antajalle monia etuja. Joka ei anna, menettää saman summan kuitenkin, mutta jää paitsi mahtavista eduista. Antaminen on avain menestykseen tässä elämässä ja tulevassa.

Joka ei anna, menettää rahansa äkisti, voimatta varautua ja suunnitella, toisin kuin antaja. Antaja kokee iloa, siinä missä menettäjä kokee katkeruutta ja pettymystä. On paljon tyydyttävämpää lahjoittaa hyviin kohteisiin, kuin hukata rahaa lääkärilaskuihin, sakkoihin, yllättäviin veroihin tai hajoilevaan autoon.

Kun menettää jotain, olipa se rahaa, rakkaita ihmisiä tai asioita, tulee muistaa että tilanne ei ole sattumaa eikä virhe. Menetykset tulee ottaa vastaan rakkaudella. Jos se kerran tapahtuu, sen täytyy on hyvää. Se lunastaa, puhdistaa minua jostain, jolloin uudet ovet voivat aueta. Tämä emuna asenne herättää suuren taivaallisen myötätunnon menetyksistä kärsivää ihmistä kohtaan. 

Ahdistukset elämässä ovat hyvä merkki. Ne tarkoittavat että Jumala kutsuu ihmistä lähemmäksi itseään.