Emuna on sana jota ei voi kääntää, sillä englannin tai suomen kielessä ei ole sille vastinetta. "Usko" / "uskollisuus" ei kerro mitään, joten unohdetaan ne. Emuna on toimintaa, elämän liikettä, energiaa. Joka hetki on mahdollista tehdä emunaa, ja sen oppiikin vain tekemällä. Emuna on sitä vettä joka virtaa temppelin perustuksen alta. Se herättää kaiken eloon. 

Yksilön elämä on lunastettu siinä vaiheessa kun hän ei näe siinä enää mitään Hashemista erillistä. Toisin sanoen, kun hän on joka hetki onnellinen ja kiitollinen. Tätä on uskoa yhteen Jumalaan. 

Shema Israel, Adonai Eloheinu, Adonai echad. Kuule Israel, Herra, Jumalamme, Herra on yksi. Yksi tarkoittaa kaikki. Eli ei ole tilannetta joka ei tulisi Häneltä. Ja koska Hän rakastaa minua, ja kaikki tulee Häneltä, kaiken on siis oltava hyvää. 

Rabbi Nachman varoittaa vakavasti negatiivisuudesta, käskee olemaan iloinen koko ajan. Ei ehdota vaan käskee. Pyhyys on se millä Hashemiin tartutaan, ja aito ilo ja pyhyys ovat yksi ja sama asia. Synkkyys erottaa sielun välittömästi Hashemista. Pettymyksen tunne, itsesäälin tunne, häpeä, syyllisyys, alakulo, huokailu, väsymys, turhautuminen, stressi jne ovat pimeyden kiusauksia. Valheita, epäjumalan houkutuksia. Ei tunne ole synti, mutta se johtaa syntiin 100 prosentin varmuudella, ellei sitä niittaa heti alkuunsa.

"Rikas on se joka on tyytyväinen osaansa" (Mishna). Kaikki maailman synti johtuu tyytymättömyydestä, eli emunan puutteesta. Tyytymättömyys on epäuskoa, eli kapinaa. Edenin synti johtui sekin tyytymättömyydestä, jonka valheellinen ääni herätti. 

Tyytymättömyys, eli epäusko, ilmenee monella lailla. Sen tunnistaminen on ensimmäinen askel. Tiedostaa että nyt en ole kiitollinen, hellin siis vääriä uskomuksia. En usko yhteen Jumalaan, vaan kuuntelen väärää ääntä. Joka vihjaa ettei tämä tilanteeni olisikaan Hänen täydellistä rakkauttaan. 

Yhtenä päivänä tapahtui jotain, ei niin mukavaa, ja ensireaktioni oli luonnollisesti stressi ja kivun lietsomat katkerat ajatukset. Sain kuitenkin lykättyä reagointia myöhemmäksi. Sekin on emunaa, että vaikka ei vielä näe mitään hyvää, jättää sille oven raolleen. 

Vähän myöhemmin, kun impulsiiviset liskoaivot (jotka ottavat vallan stressitilassa) antoivat taas tilaa luoville ja älykkäille aivoille, pystyin kartoittamaan tilanteen. En ollut reagoinut kolhuun ulkoisesti, mutta kipu ylläpiti katkeruutta ja stressiä. Se on pahaa energiaa. Miten kipua siis voisi hoitaa kosheristi?

Lähes aina kipu saa voimaa vääristä uskomuksista. Valheesta että tämä tapahtunut olisi minulle haitaksi. Ettei tämä olisikaan Hashemin täydellistä rakkautta. Kaikki stressi johtuu uskomuksesta että jokin on haitaksi, pahaa. Stressiä ei kuulu ikinä tuntea, se on epäuskoa.

Skannasin uskomukseni. Otin ketut kiinni. Aloin kiittää tilanteesta. Mahtavaa. Tilaisuus oppia emunaa. Hieno päivä. Kiitos että tajusin. Kiitos että en nyt hukkaa tätä tilaisuutta. Tämä on enemmän kuin sata jänistä. 

Juuri pari päivää aiemmin olin kuullut Rabbi Lazer Brodyn opettavan seuraavaa:

Jättää vastaamatta loukkaukseen on suurin sovitus maan päällä. Se hetki kun kestää nöyryytyksen vastaamatta siihen mitenkään on "et razon", suosion hetki. Loukattu voi silloin pyytää käytännössä ihan mitä tahansa ja häntä kuullaan! Tulla loukatuksi tai nöyryytetyksi on kuin lottovoitto. Sen lunastava vaikutus on vastaava kuin terveyden tai omaisuuden menetyksellä. Kannattaa ehdottomasti ottaa nöyryytyksen tarjoama hyöty vastaan. Jos loukattu reagoi vihalla tai negaatiolla, hän menettää hyödyn. 

Kun saa kiinni emunasta, lakkaa olemasta uhri. Se nostaa tilanteen yläpuolelle. Ei kipu heti hävinnyt kokonaan, mutta valta-asemasta sitä on helpompi hallita kuin uhrina. Kiitollisuutta ja iloa voi kokea myös yhtäaikaa kivun kanssa. Ja juurikin siitä kivusta. Kivusta tulee silloin ylennetty, pyhä tunne. Kaikki mistä aidosti kokee kiitollisuutta, tulee ylennetyksi, eikä siten enää voi vahingoittaa. 

Kaiken elämässä vastaan tulevan voi ylentää emunan avulla. Olkoon miten ruma mörkö tahansa. Kaiken voi nimetä uudelleen Hashemin rakkaudeksi. Sitä ne oikeasti ovat. Tämä juuri on kabbalan termistössä asioiden ylentämistä, eli lunastamista, eli kipinöiden, valon sirpaleiden kuorimista esiin, näennäisen pimeyden kuoresta (klipa). "Adonai echad" judaismin uskontunnustuksen elämistä todeksi. 

Lisää emunasta