Rabbi Yehoshua Zitronia ja Rabbi Alon Anavaa kuuntelin aiheesta. He siis pohjana, mutta lähti vähän rönsyämään.

Biokemisti, psykiatri Ian Stevenson on tutkinut yli kolmeatuhatta lasta jotka muistivat edellisiä elämiään, ja joiden synnynnäiset vammat tai syntymämerkit vastasivat heidän muistojaan. Yhteistä näille lapsille oli että he alkoivat kuvailla muistojaan heti kun oppivat puhumaan. Tämä oli vanhemmille usein hyvin hämmentävää. Lapset kertoivat entisen nimensä ja kuvailivat entistä perhettään ja asuinpaikkaansa joskus hyvinkin tarkasti. Heistä 70 prosenttia oli kuollut epäluonnollisesti ja he muistivat kuolemansa.

Toisinaan pystyttiin järjestämään tapaaminen lapsen entisen perheen kanssa. Lapset tiesivät esittelemättä kuka kukin on. Heidän tarinansa vastasivat perheen tarinaa. Kuolintapa, tapahtumat, vainajan persoonallisuuden piirteet, ym. 

Stevensonin tutkimusten mukaan lapsen sukupuoli oli 90 prosentilla sama kuin edellisessä inkarnaatiossa. 

Esimerkiksi amerikkalainen poika James Leininger alkoi kaksivuotiaana heräillä painajaisiin joissa hänen lentämänsä kone syöksyi liekeissä mereen. Kerran hän katsoi vanhempiensa kanssa dokumenttia toisesta maailmansodasta. Puhuja kutsui japanilaista konemallia väärällä nimellä ja poika huomautti virheestä. Vanhemmat tarkistivat asian ja poika oli oikeassa.

Hän muisti nimensä olleen James Huston Jr. Hän muisti konetyypin jolla oli lentänyt, lentotukialuksen Natoma Bay, jolta oli noussut ilmaan ja lentäjäkaverinsa nimen, Jack Larsen. Hän muisti paikan missä japanilaiset olivat ampuneet hänet alas. 

Jamesin isä Bruce alkoi tutkia näitä johtolankoja ja löysi tiedot kyseisestä lentäjästä. Hän otti yhteyttä pilotin elossa olevaan sisareen, ja he tapasivat. Kun sisko kuuli pojan puhuvan asioita joita ainoastaan hänen veljensä saattoi tietää, hän vakuuttui pojan olevan veljensä inkarnaatio.

Myös lentäjäkaveri Jack Larsen sekä muut veteraanit vahvistivat tiedot, mukaanlukien yksityiskohdat joita kukaan ulkopuolinen ei voinut tietää, kuten mihin kohtaan Jamesin konetta oli osunut.

---------------

Judaismin mukaan jälleensyntymä ei ole missään nimessä toivottava juttu tai automaatio. Jos voi kuoleman jälkeen valita puhdistuuko helvetissä, vai palaako maan päälle yrittämään uudelleen, kabbalistit suosittelevat ehdottomasti helvettiä. Se on kuin pesukoneen kuumaohjelma, ei ikuinen, ei sadistinen kidutus vailla tarkoitusta, vaan ainoastaan puhdistus sielun omaksi parhaaksi. Judaismi ei tunne rangaistusta rangaistuksen vuoksi, eli kostoa. Kuritus, kärsimys on pelkästään opetusta ja / tai puhdistusta sielulle. Siinä kaikki.

Maan päälle palaaminen on sielulle rankkaa. Lisäksi uudessa yrityksessä on riskinä ettei sielu onnistukaan korjaamaan virheitään, vaan sotkeekin asiansa entistä pahemmin. Kuitenkin, se että olemme täällä, tarkoittaa että meillä on tehtävä ja paukut siihen. Joko itse halusimme tulla korjaamaan jotain, tai meidät määrättiin takaisin omaksi parhaaksemme. Maan päälle tuleminen ei ollut helppoa, emmekä halua tehdä sitä uudestaan. Joten ajan tuhlaamisen sijaan kannattaa herätä ja kysyä mitä tulin korjaamaan. Miten varmistan etten missaa sitä hetkeä jota varten tulin. Miten elän niin täyttä elämää, että korjaan sieluni vauriot, ja lähden täältä kokonaisena.

Rabbien mukaan suurin osa nyt elävistä ihmisistä on ollut täällä ennenkin. Synnymme juuri sellaiseen elämään, joka mahdollistaa henkilökohtaisen korjauksen, tikkunin. Vanhempamme ja ympäristö ovat tarkoituksella juuri sellaiset, että ne provosoivat ydinongelmamme esiin. Juuri sen mikä täytyy korjata. 

Kuvitellaan että joku on rikkonut ihmisen käyttöohjeita niin pahasti ettei ole kelvollinen tulevaan maailmaan. Ainoa keino puhdistua on teshuva, eli parannus. Teshuvassa on kolme vaihetta: 1. Älä ikinä enää tee samoin, 2. kadu, ja 3. tunnusta Herralle rikkomuksesi. Jos joku sydämestään katuu ja vie rikkomuksensa Herran eteen, hän saa anteeksi. Hänen teshuvansa on kuitenkin valmis vasta kun hänet on koeteltu. Hänen täytyy joutua uudelleen täysin samaan kiusaukseen ja valita tällä kertaa toisin. Vain näin hän voi osoittaa muuttuneensa. Kun hän on muuttunut, ja hänet on koeteltu, hänen syntinsä pyyhitään pois. Näin muuten synnit yleensäkin pyyhitään pois.

Aina muutos ei kypsy saman elämän aikana. On ehkä tultava takaisin, suorittamaan testi loppuun. Kaikkien asianosaisten on silloin tultava takaisin, että vääryys voidaan oikaista. Rikoskumppanit, uhrit, tekijät. Paluu voi olla vapaaehtoinen tai määrätty. Joku voi tulla takaisin vaikka olisi jo valmis, hän valitsee tulla auttamaan muita. Sielu tietää tehtävänsä, näkee laajan kuvan, kunnes syntymän jälkeen unohtaa sen. Mitä puhtaampi ihminen, sen enemmän hän aistii, tietää ja muistaa. Hänen korkeampi sielunsa tietää tehtävän koko ajan. Puhdistuminen, teshuva juurikin korjaa yhteyden korkeampaan sieluun, jolloin tietoisuus lisääntyy. 

Ketään ei lähetetä takaisin huvikseen, muuten vaan. Olemme täällä korjaamassa jotain tärkeää. Se ratkaiseva hetki voi tulla milloin vain. Jokainen päivä, jokainen mitzva (käsky) voi olla juuri se jota varten synnyimme. Tämän tiedostaminen muuttaa suhtautumisen arjen tapahtumiin ja mitzvoihin täysin. 

Mistä tietää mitä tuli korjaamaan? Korjaus, tikkun, on usein juuri se asia mitä ihminen eniten välttelee tai pelkää. Tai mikä hänelle on kaikkein vaikeinta. Jos tulet takaisin korjaamaan jonkin tietyn synnin, tunnet suurta kiusausta juuri siihen syntiin. 

Et voi missata tikkuniasi, elämä hieroo sitä naamaasi yhä uudelleen kunnes tajuat. Oletko koskaan kuullut itsesi sanovan: miksi minulle aina käy näin? Jos jokin skenaario, "epäonni" tai katastrofi toistuu, tai joudut vaikeuksiin aina tietynlaisten ääliöiden kanssa - bingo. 

Miksi minulle aina käy näin, esitetään yleensä häpeästä käsin. Ajatuksena että minussa on jotain vikaa, joka täytyy kätkeä. Kätkemme kipeimmät haavat jopa itseltämme. Ja mitä ei tuoda tietoisuuteen, sitä ei voida lunastaa, eli korjata. Seuraa turhautumista, masennusta, vihaa, muiden syyttelyä. Katkeruutta, pelkoa ja kyynistymistä Jumalaa kohtaan, joka "kiusaa". 

Emuna on häpeän vastakohta. Se muuttaa kysymyksen toiseen muotoon: Mitä Herra haluaa tällä sanoa? Emuna ei ajattele että tämä tapahtuu minulle (uhri), vaan minua varten (vastaanottaja). Tämä provosointi tapahtuu että nousisi pintaan juuri se mikä vaatii parantumista. 

Jos esim uskot / pelkäät sydämessäsi (tiedostamatta) tulevasi hylätyksi, luot hylätyksi tulemisen energiaa. Ja sitten ihmiset hylkäävät sinut. Sinusta tulee uhri, etkä voi asialle mitään. Ihmiset tulevat hylkäämään sinut siksi että tunnet itsesi hylätyksi. Suuntaan johon ihminen haluaa kulkea, sinne hänet johdetaan. Jos uskot olevasi hylätty, se tullaan todistamaan sinulle. Saat uskosi mukaan. Mihin uskot, sitä vedät puoleesi. Kunnes uskallat tiedostaa nämä kätketyt uskomukset, pelot ja möröt ja pakotat ne lempeästi valoon. Hyväksyt ne, etkä tuomitse.

Kunnes oivallat mikä sisälläsi haluaa tulla ylennetyksi. Yhdistyt valoon sisälläsi ja ylläsi. Se ymmärryksen hetki kun tajuat ettei kipusi määrittele sinua, ei himosi, ei pelkosi. Se hetki kun siirryt devekut tilaan, koet merkityksen ja parantumisen, siinä on niin paljon valoa, rakkautta ja yhteyttä, että pimeyden klipa (kuori) hajoaa, sulaa pois kuin vaha. Emuna on siis liike pois rajoittuneesta tilasta. Kohti syvempää tietoisuutta. (Lainaus Rabbi Doniel Katz, syvällistä, upeaa emunaopetusta) 

Jatkoa: Jaakko broileri

James Leiningerin tapaus tarkemmin, objektiivista analyysia.