Linkki

Arameassa kirous on "harma", kirjoitan yleensä kansainvälisesti sen charma, se erottaa hei- ja chet -kirjaimet toisistaan. Ensimmäinen Mooseksen kirja, ja Eenokin kirja kertovat "langenneista", että "heitä oli kaikkiaan 200, jotka laskeutuivat Jaredin päivinä Hermonin vuoren huipulle, ja he kutsuivat sitä Hermonin vuoreksi, koska he olivat vannoneet ja sitoneet itsensä keskinäisillä kirouksilla sen yllä" (1.Eenok, luku 6). Samanlaisella "kirouksella", täsmälleen samoilla sanavalinnoilla rabbi Shaul'ia, eli apostoli Paavalia tappamaan päättäneet juutalaiset toimivat yhdessä Apt.23:14, nimenomaan Eenokin kirjan mallin mukaan. Vuori sai nimensä aramean monikosta, "kiroukset", hermon. Minusta se on mielenkiintoinen detalji, että nimi on juuri arameaa, eikä mitään muuta kieltä. Kävimme vuoren rinteillä tänään eri paikoissa. Yli kolmen kilometrin korkeuteen kohoavat huiput ovat Syyrian puolella, ja jotain Libanonin puolella, niihin ei tietenkään ole asiaa. Hermon on aika vaikuttava ilmestys, kun se kohoaa pilviin, ei ole ihmekään, että juuri siltä vuorelta ennen ajateltiin olevan pääsy taivaisiin. Kyllä se kohoaakin taivasten alimpaan osaan, seemiläisissä kielissä "rakia". Vuorella vähän edempänä on noin tuhat vuotta vanha "Nimrodin linnoitus", joka on ollut käytössä ilmeisesti vain 1100-1400 -luvuilla, ja sen jälkeen jätetty paimenten leiripaikaksi. Se on valtava ja vaikuttava kompleksi, näkyy kauas matkalla Masadeh'sta (jossa kävimme syömässä) Kirjat Shmonaan, mutta kuulemma kärsinyt maanjäristyksessä.

Matkalla kävimme Kapernaumissa. Se vanha kaupunki, joka on synagogan vieressä esiin kaivettuna, on juuri samanlainen malliltaan, kynnykset, kivet ja käytävät, kuin tässä Beth Sheanin Tel Istaban rinteellä oleva kylä. Pääsimme Kapernaumiin ilmaiseksi, ilmeisesti tekninen vika rahastuksessa. Sama on yleistä linja-autoissa täällä, niissä on käyttöjärjestelmänä Windows XP Embedded, joka tilttaa usein, ja monesti esimerkiksi juuri Beth Sheanista Tiberiaaseen pääsee ilmaiseksi. Kannattaa se bussiraha kuitenkin varata, ei se nyt aina jumissa ole, vaikka onkin WinXP.

Hulen laakso pohjois-Israelissa on kilometrikaupalla erilaista hedelmäpuuta, esimerkiksi omena- ja viinitarhoja silmänkantamattomiin. Se on se alue, jonne ensimmäiset venäjän juutalaiset tulivat kävellen 1800-luvun lopulla, he kaivoivat suot pelloiksi, heitä kuoli tuhansia malariaan, mutta heidän töidensä hedelmiä tässä maassa syödään vieläkin. 1860-luvulla Tiberiaasta Damaskoon, matkalla kerrotaan näkyneen vain yksi puu. On aivan uskomatonta, kuinka paljon siellä kasvaa kaikkea tänä päivänä. Raamattu on näistä profetoinut; sekä autioitumisesta, että sen jälkeen tulevista hedelmätarhoista, ja näitä on joka puolella pohjoisessa. Libanonin ja Syyrian rajoilta ajoimme vielä tänne Jordanian raja-asemalle, jossa kävin kysymässä rajavartijoilta vähän käytännön ohjeita Jordanian puolella käymiseen. He olivat ihan iloisia ja asiallisia.

Poikkesin rabbi Meirin haudalla, ajattelin ottaa kuvia. Se on iso keskus, kaikenlaisia kauppoja, kouluja ym alueella. Portilla oli parikymmentä juutalaismiestä keskustelemassa, mutta kun lähestyin varsinaisen rakennuksen ovea, minulle tultiin huutamaan, "tule äkkiä mukaan, mincha, meillä on täällä minion!" Miksei hän halunnut niitä portilla aikaansa tuhlaavia mukaan? Se oli minulle (ja Ristolle) pieni merkki siitä, että heidän keskuudessaan meitä tarvitaan. Nyt he eivät olisi voineet pitää säännöllistä rukoushetkeään, ellen olisi tullut avuksi. Rukoilin hetken heidän mukanaan tuttuja rukouksia ulkomuistista, paikalle tuli enemmän juutalaisia ja se mahdollisti sen, että pystyin poistumaan takavasemmalle, kotiinpäin. Vaikka en ollut paikalla kuin hetken, he varmasti muistavat sen (ja kuulemma tieto suomalaisesta Jeshuaan uskovasta on kulkenut Beth Sheanista Tiberiaaseen), ja aiomme Riston kanssa mennä sinne uudestaan juuri tuohon mincha-rukoushetkeen, ja sitä seuraavaan rabbin opetus/keskusteluhetkeen lähiaikoina, kertomaan heille, että heidän Messiaansa on Jeshua, meillä on hänestä sefer tov (bevakasha), ja me autamme hänen tuntemisensa tielle. Niin en sitten ehtinyt sieltä ottamaan kuin yhden pikaisen kuvan, mutta tässä liitteenä jotain tämän päivän kuvia. Hermonin alueella oli paljon sumua tai pommitusten pölypilviä, niin siitä ei nyt tullut hyviä kuvia. Googlella saa parempia.

Beth Sheanista siunaten ja Takkisia kiittäen,  
Tuomas, Suvi & lapset

Arbelan solasta kulki ikivanha kauppatie Damaskosta Egyptiin.

Kaper Nachum