"Balaam kohotti silmänsä ja näki Israelin asustavan heimojensa mukaan ... eivätkä heidän ovensa olleet ystäviään vastapäätä" (4Moos.24:2, targum Jerusalem). Tämä on todella vanha tieto, jota tukee sekä arkeologia, että kävely ulkona täällä. Muutenhan Targum Jerusalem (aka targum pseudo-Jonathan) rikkoo tahallaan kaikki mishnan käännössäännöt, mutta historialliselta kannalta se on silti hyvä. Talojen portit eivät ole täällä koskaan toisiaan vastapäätä, vaan aina eri kohdilla, mutta kukaan ei ole enää varma, mikä oli se alkuperäinen syy ovien vastakkain olemisen välttämiseen. Israel on pitänyt kirjallistenkin mainintojen perusteella tavasta kiinni reilusti yli kaksituhatta vuotta. Yllättävän monet pienet yksityiskohdat vanhoissa kirjoituksissa saavat Israelissa elävän merkityksen. Talojen välit ovat täynnä kapeita käytäviä, joita pitkin pääsee kauppaan tai synagogaan niin, ettei tarvitse mennä samaa reittiä takaisin. Se perustuu sanaan halacha, vaellus, koska uskon elämän tulee olla eteenpäin menemistä sekä teoriassa, että käytännössä. Halacha oli rabbi Shaulille, Paavalille, tärkeä aihe, hän puhuu siitä paljon kirjeissään, mutta sanavalinta tulee vain arameassa esiin ja puhuttelee sellaisena lähinnä vain hebrean lukijaa. "Katsokaa siis tarkoin, kuinka vaellatte: ei niinkuin tyhmät, vaan niinkuin viisaat" (Ef.5:15). Tyhmät ja viisaat ovat arameassa määräisessä muodossa; viittaus tyhmiin ja viisaisiin neitsyisiin, Matt.25:1-13.

Apostolien teoissa vaelletaan ihan konkreettisesti paikasta toiseen. Shaul ja Bar-Naba ("profetian poika") tulevat Antiokiaan, ja "he menivät synagoogaan sapatinpäivänä ja istuutuivat. Ja sittenkuin lakia (tooraa, Moosesta) ja profeettoja oli luettu..." (Apt.13:14-15) - miehet menevät ihan normaaliin synagogan tilaisuuteen mukaan. Täällä luetaan parhaillaan 1Moos ja Jesajaa. Profeettojen jälkeen Shaul saa puheenvuoron, eli hänelle annettiin saarnavuoro, ja sitä seurasi se, että "kun he lähtivät ulos, pyydettiin heitä puhumaan näitä asioita tulevanakin sapattina" (13:42). Hänelle annettiin seuraavankin lauantain saarnavuoro. Shaul ottaa puheessaan esiin Egyptissä olemisen, Jumalan valitseman kansan, Davidin, Iisain pojan, ja monia muita elementtejä, jotka toistuvat shabat rukouksissa synagogassa nykyisinkin. Hänen puheensa voisi sopia hyvin tämänkin päivän synagogasaarnaksi. Habakukin perusteella he olivat synagogassa helluntain shabatina. Saarna ei välttämättä ole tuon pidempi kuin kyseisessä luvussa oleva. Tässä kohdassa kuulijakunta oli jo mincha-rukousten sanavalinnoilla pohjustettu tulevaan puheeseen.

Synagogasaarnat pidettiin aramean kielellä, myös Antiokiassa. Meille on säilynyt aika paljon juuri Shaul'n kirjeiden kohteiden synagogasaarnoja, esimerkiksi Tessalonikasta, nimenomaan arameaksi. Olen niistä pari suomentanutkin, esimerkiksi "midrash vajosha" -nimellä tunnettu teksti on sellainen. Antiokian kristittyjen puheita löytyy talmudistakin, arameaksi. Ainakin yhden muistan Aamoksen kirjan pohjalta. Meillä on hyvä historiallinen syy ajatella, että aramean Luukkaan tallentama saarna on hyvin sanatarkka arameassa. Tänä päivänä tiedän ainakin yhden opinsuunnan, joissa avoimesti julistetaan, että "Mooses on vanhanaikainen ja höpöhöpö-juttua" mutta näin ei Paavali ajatellut. Eikä Keefa, Pietari, joka päinvastoin kehottaa tavoittelemaan profeettojen sanojen väärentämätöntä maitoa, että sen kautta kasvaisitte "elämää varten" (arameassa). Paavali sanoo tooraa pyhäksi roomalaiskirjeessä.

Apt.13:25 ja edellämainittu Ef.5:15 viittavat siihen, että Shaul, Paavali, oli lukenut Matteuksen evankeliumin. Sen lukemalla on moni tuntemani juutalainen löytänyt Jeshuan omaksi Messiaakseen. Samalla se eliminoi nykyteologian esittämiä myöhäisiä kirjoitusajankohtia kyseiselle evankeliumille. Sama koskee Johanneksen ilmestystä. Maanjäristys tuhosi Laodikean vuonna 66, ja se rakennettiin aikaisintaan vuonna 117 uudelleen Hadrianuksen käskystä. Eli siellä ei ole voinut olla menestyvää seurakuntaa sillä välillä (ilm.3:17), ilmestyskirjan on oltava tehty viimeistään vuonna 66.

Liitteenä vähän kuvia päivästä ja tämänhetkisestä kotikaupungista, johon meni taas kasa hebreankielistä brit hadashaa tänään, yritin saada noita katujen portin aukkoja kuviin, ja lapset testailivat uusia leikkipuistoja samalla kun veimme kirjoja. Aamurukouksessa tulee käytettyä talon tarjoamaa tefilimiä. Hymiö smile

Beth Sheanista siunaten,
Tuomas, Suvi & lapset