Otsikko vaatii tarkennusta sen verran, että hebrealainen Tooranopettaja Jeshua on kyllä Messias. Kristittyjen "täyttilainpuolestamme -Jeesus" ei ole Messiasta nähnytkään.

Motiivina tälläiseen "töykeään" lähestymistapaani on syvä kunnioitus ja usko kristittyihin, siihen että heissä on paljon vilpittömiä ja rohkeita sydämiä, jotka kestävät tätä kuulla antautumatta lihan valtaan.

Kyse otsikossa ei ole Jeesus nimestä sinänsä, vaan mitä siihen sisällytämme. Toki voimme käyttää Jeshuasta lempinimeä Jeesus, Jorma tai Paavo, ei se Häntä haittaa. Kunhan emme vain sekoita Häntä kristinuskon (enemmistön) Jeesukseen. Väärinymmärrysten välttämiseksi olisi kätevämpää valita mikä tahansa muu nimi kuin Jeesus, vaikka sitten se Paavo.

Käytän helppouden vuoksi karkeaa yleistystä "kristittyjen Jeesus", erotuksena Jeshuasta, vaikkakin pieni osa kristityistä tuntee kirjoitusten mukaisen Jeshuan ja "vain" suurin osa väittää Hänen kumonneen kirjoitukset.

Miksi meidän pitäisi yleensä välittää onko meillä nyt teknisesti ottaen oikea Kristus? Eikö riitä että itse olemme uskoomme tyytyväisiä, ja tunnemme Hänet sisäisesti, hengessä? (Uskon että moni kristitty tuntee Hänet hengessä.)

Ei, se ei riitä. Evankeliumi on sanoma rakkaudesta. Jos olemme kuulleet sen oikein, se synnyttää hedelmänään rakkautta. Rakkautta ensinnäkin Herraa kohtaan, toisekseen Hänen silmäteräänsä Israelia kohtaan, ja (vasta) kolmanneksi kaikkia ihmisiä kohtaan. Tuon järjestyksen voi tarkistaa sanasta, ellei usko.

Uskallammeko kysyä itseltämme seuraavaa:

Eikö ole teeskentelyä rukoilla juutalaisten pelastusta, ja samalla avoimesti harjoittaa uskontoa joka ainoana syynä maailmassa erottaa heidät pelastuksesta? Olemmeko veljemme vartijoita? Tarvitseeko välittää siitä että vaelluksemme on toisen tuho?

Onko meillä oikeus sivuuttaa nämä kysymykset? Rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys. Antisemitismin yleisin muoto on ignosemitismi. Se ettei tiedä mitään hebrealaisuudesta, vaikka Sanan mukaan kuulumme heihin.

Meille ehkä kelpaa Jeesus joka ilmestyy tyhjästä, ja seikkailee vain Uudessa testamentissa. Mutta miten selitämme juutalaiselle sen, että Jeesus ei lainkaan vastaa heidän kirjoituksiensa Messiasta? Pitäisikö juutalaisen silti hyväksyä tämä Jeesus, josta pyhät kirjoitukset eivät mitään puhu, voidakseen pelastua?

Pitäisikö heidän hylätä historiallisiin tositapahtumiin perustuva ikiaikainen uskonsa, ja hyväksyä tyhjästä putkahtanut pelle, josta profeetat eivät sanallakaan maininneet? Toorahan varoittaa juuri tuollaisesta eksytyksestä. Onko vastuu juutalaisen, mikäli hän ei "ota pelastusta vastaan"? Heissäkö on vika?

Eikö meitä itseämmekin pitäisi häiritä, jos kirjoitukset ja UT näyttävät nousevan toisiaan vastaan? Jos ne eivät puhu samasta Herrasta? Jos meitä ei tuollainen pikku ongelma häiritse, uskomme vaatii ravistelua.

Kirkkoisät, jotka tulivat Paavalin jälkeen, ja joista Paavali varoitti, perustivat oman lahkon. Heille ei kelvannut opetuslasten hebrealainen usko, apostolien ja profeettain perustalle rakennettu. He leikkasivat itsensä irti öljypuusta ja alkoivat julistaa toisenlaista evankeliumia. Toista Jeshuaa, joka kumoaa profeettojen lupaamat asiat.

Tuosta Paavalin kiroamasta Luciferin lahkosta syntyi Rooman kirkko. Kaiken kristinuskon äiti. Kaikki me olemme saaneet tartunnan tuosta saastuneesta maidosta, vaikka kuinka luulemme olevamme irrallaan äiti-kirkon perinteestä.

Kirkkoisät jättivät kristikunnalle karmean perinnön: ylpeyden. Luciferin hengen. Emme tiedä paikkaamme pidoissa.

"Ei geeneillä ole mitään väliä", sanoo moni. "Ei juutalainen ole tärkeämpi kuin kreikkalainen. Miksi siis vouhkata jostain kadonneista heimoistakaan?"

Tuo juuri on korvausteologiaa! Tämä ajatus alkuperäisen liiton ohittamisesta on iskostettu jo uskoontullessa jokaisen kristityn takaraivoon. Korvausteologia on meillä luissa ja ytimissä, emme edes tunnista sen lonkeroita itsessämme.

Saatamme olla hyvinkin Israel myönteisiä, tunnustaa heidän erityisasemansa, rukoilla juutalaisten puolesta, ja kuitenkin olemme syvällä korvauteologian sokeudessa.

Mikä on pakanakansojen rooli pelastustapahtumassa? Päähenkilö? Morsian? Ei! Profeetat (Jesaja, Jeremia, Hesekiel ja kumppanit) ovat yhtä mieltä siitä että pakanakansat ovat Herran LAHJA Israelille. Koruvyö joka täydentää morsiamen loistoa. Siinä on arvokas kutsumme.

Israelin lähtö Egyptistä on esikuva tulevasta pelastuksesta. Muistamme että heihin oli liittynyt niin paljon sekakansaa että biologiset Jaakobin jälkeläiset olivat vähemmistönä. Herra siunasi Israelin antamalla sille kultaa, hopeaa ja kaikki nuo ihmiset. Lahjaksi.

Punaisen meren tulikasteen jälkeen koko sekasakki luettiin Israeliksi. Yksi usko, yksi kaste, yksi Elohim.

MUTTA luulemmeko todella että nuo egyptiläiset ja sekakansa olisivat voineet ottaa varaslähdön luvattuun maahan ILMAN Jaakobin biologisia jälkeläisiä? Luulemmeko todella että Punainen meri olisi auennut heille? Olisivatko pakanat yksin voineet ottaa nimen Israel? Vaikka heitä olisi miljoonia? Enpä usko.

Kristityt kuitenkin uskovat käytännössä näin.

Herralla on tietty marssijärjestys; kuka liittyy kehenkin. Eivät Egyptin pakanat kannattaneet juurta, vaan juuri kannatti heitä.

Room.11:16 Mutta jos uutisleipä on pyhä, niin on myös koko taikina, ja jos juuri on pyhä, niin ovat myös oksat.

Onko mikään ihme että kristikunnassa on paljon "oikeaoppisia" lahkoja? Ylpeyden henki on lahkojen takana, aivan kuin valheellisen ekumeniankin takana. Kumpikaan ei tarvitse hebrealaista uskoa. Kumpikin on rikas ja kylläinen ilman Israelia. Kumpikin henki jopa kokee ärtymystä puhuttaessa hebrealaisesta uskosta.

Vain me itse voimme tehdä valinnan mukavan unen ja kivuliaan totuuden etsinnän välillä.

Mikä kristittyjen Jeesuksessa sitten on vikana.

Ensinnäkin, hän ei läpäise edes alkeellisinta profeettatestiä, jonka Toora antaa epämääräisten hihhuleiden koetteluun:

5.Ms.13:1 "Jos teidän keskuuteenne ilmestyy profeetta tai unennäkijä ja lupaa sinulle jonkun tunnusteon tai ihmeen,
13:2 ja jos sitten todellakin tapahtuu se tunnusteko tai ihme, josta hän puhui sinulle sanoen: 'Lähtekäämme seuraamaan muita jumalia, joita te ette tunne, ja palvelkaamme niitä',
13:3 niin älä kuuntele sen profeetan puhetta tai sitä unennäkijää, sillä Herra, teidän Jumalanne, ainoastaan koettelee teitä tietääksensä, rakastatteko Herraa, teidän Jumalaanne, kaikesta sydämestänne ja kaikesta sielustanne.
13:4 Seuratkaa Herraa, teidän Jumalaanne, häntä peljätkää ja pitäkää hänen käskynsä, häntä kuulkaa, häntä palvelkaa ja hänessä kiinni riippukaa.

Useimmat uskovat että ihme todistaa jotain. Unohdamme että faaraon noidat tekivät samat ihmeet kuin Mooses.

Uskomme myös että Jeshua kehoitti uskomaan itseensä ihmeiden perusteella. Ei Hän niin sanonut. Hän sanoi: "uskokaa tekojeni perusteella". Teot tarkoittaa niitä tekoja mitä profeetat ennustivat Messiaan tekevän.

Messiaan luvattu teko on jälleenrakentaa Israelin valtakunta. Koota hajaantuneet kaksitoista heimoa. Antaa heille uusi sydän. Liittää heihin paljon pakanoita ja kirkastaa itsensä heissä. "Teot", joiden perusteella juutalaisen piti Häneen uskoa, ovat juuri niitä jotka kristikunta kieltää.

13:2  ..jos sitten todellakin tapahtuu se tunnusteko tai ihme, josta hän puhui sinulle sanoen: 'Lähtekäämme seuraamaan muita jumalia..

13:4 Seuratkaa Herraa, teidän Jumalaanne, häntä peljätkää ja pitäkää hänen käskynsä,

Seuraaminen on tottelemista.

Ajattelemme epäjumalan palvonnan olevan jotain patsaan kumartelua tai outoja rituaaleja. Jotain meille tuntematonta. Epäjumalan seuraaminen on kuitenkin yksinkertaisesti Toorasta poikkeamista. AINA kun Herran käskyistä poiketaan, tullaan tekemisiin pimeyden kanssa. Kaikki synti on aina uhraamista muille jumalille. Kaikki synti on aina jonkun muun hengen seuraamista kuin valkeuden.

Johannes määrittelee synnin rikkomukseksi Tooraa vastaan. (1.Joh.3:4)

Sapattikäskyn rikkominen on epäjumalan palvontaa. Juhlien ohittaminen on taikuuden syntiä. Joka kerta kun päätämme itse valita mieluisat käskyt, kuin tarjottimelta, me korotamme itsemme Jumalaksi. Me päätämme - Hän ei ole Herra.

Kristittyjen Jeesus siis opettaa ettei Toora enää sido meitä, siitä saa vapaasti poiketa. Todistaakseen sanansa hän teki ihmeitä. Ja juutalaisten pitäisi uskoa tähän tyyppiin?

Tuo profeettatesti on ihan alkeellisin testi Messiaan (Voitelun) tunnistamiseen. Samalla testillä voidaan koetella apostolit, kirkkoisät, papit, professorit, tempuntekijät, ilmassa leijujat, uskonhenkiset, karsimaatikot jne. Jokaisen kohdalla tarvitsee esittää vain kysymys: pitääkö tämä käskyt?

Opettavatko he pitämään Tooran, vai hylkäämään sen? Kaikki käskyt, vaiko vain ne jotka kristinusko poimii? Epäjumalan palvonta saattaa erota aidosta vain ihan vähän. Jerobeamin synnissä oli kysymys vain muutamasta muotoseikasta. Miksi Herra repi viittansa, nehän olivat vain ulkonaisia juttuja! Eikö kansan sydän ollutkin oikea, vaikka he teknisesti ottaen poikkesivat hieman Tooran kirjaimesta? Hehän palvelivat edelleen Herraa, eivät muita jumalia. He pitivät edelleen 95 prosenttia käskyistä. Kuten kristitytkin. Tokihan nyt vähän saa soveltaa?

95 prosenttia käskyistä tarkoittaa nolla prosenttia sydämestä. Ei ole ulkonaista ja sisäistä maailmaa erikseen, muuta kuin kreikkalaisessa filosofiassa.

Herra välittää ulkonaisesta, koska Toora on tehty henkien erottelijaksi. Se on tehty miekaksi fileroimaan sisimpämme salat esiin. Tässä testissä on mahdoton huijata.

Käskyjen pitäminen on ainoa lahjomaton mittari nähdä rakastaako joku henki Elohimia vai ei. Se on ainoa jolla voimme testata itsemme. Armolahjat (pelkästään) eivät sitä kerro. Tuntikausien ylistäminen (pelkästään) ei sitä kerro. Parantumisihmeet (pelkästään) eivät sitä kerro. Edes vuorien siirtäminen ei sitä kerro. Ne ovat vain helisevä vaski ja kilisevä kulkunen, elleivät perustu rakkauteen.

Joh.14:15 Jos te minua rakastatte, niin te pidätte minun käskyni.

Paavali käski koetella itseämme onko Messias meissä. Harva uskaltaa.

Tooran profeettatesti sanoo että Herra koettelee omiaan, nähdäkseen rakastavatko nämä Häntä täydestä sydämestä. Tämä on meille vieras ajatus. "Jumala tuntee sydämeni" me sanomme, "ei Hän katso ulkonaista". Kyllä Hän katsoo. Käskyt ovat Hänen pyhä mittarinsa, Hänen liittonsa miekka. Ei ole mitään muuta tapaa uskoa Jeshuaan, kuin pitää Hänen käskynsä.

Jatkunee..