Osa yksi löytyy täältä

Entä Paavalin saarnaama vapaus? Kaikki tuntevat seuraavat jakeet.

Room.14:5,6 Toinen pitää yhden päivän toista parempana, toinen pitää kaikki päivät yhtä hyvinä; kukin olkoon omassa mielessään täysin varma. Joka valikoi päiviä, se valikoi Herran tähden; ja joka syö, se syö Herran tähden, sillä hän kiittää Jumalaa; ja joka ei syö, se on Herran tähden syömättä ja kiittää Jumalaa.

Tekstiyhteys liittyy epäjumalille uhratun lihan syömiseen (kuten 1.Kor.8) sekä riitaan paastopäivistä. Ei Paavali hypännyt yhtäkkiä pois aiheesta puhuakseen sapatista, ja sitten taas jatkaakseen lihan syömisestä. Kyllä hän puhui koko ajan syömisestä, myös puhuessaan päivien valikoinnista.

Nimittäin tuohon aikaan lihakaupoissa saatettiin myydä epäjumalille uhrattua lihaa tiettyinä viikonpäivinä. Siksi osa uskovista halusi pitää niinä päivinä vihannespäivän. Tätä tarkoittaa päivien valikointi.

Kun koko kappaleen lukee nämä faktat mielessään, huomaa logiigan. Sapatista tässä ei ole kyse, sapattipäivää ei voi valita mielensä mukaan. Eihän luomisjärjestystä voida enää muuttaa jälkikäteen!

Jos Paavali olisi kehoittanut vaihtamaan sapatin toiselle päivälle, hänet olisi tapettu heti alkuunsa. Hän oli useita kertoja tutkintavankeudessa, eikä hänestä löydetty rikkomusta juutalaisten lakia vastaan. Sapatti on aivan ehdoton käsky, sen rikkominen olisi ollut juutalaisille skandaali. Kertaakaan Paavalia ei syytetty sapatin takia, kaikesta muusta kylläkin. Paavali itse vakuutti että hän ei ole missään kohtaa rikkonut Tooraa.(Ap.28:5)

Alkuseurakunta piti sapatin ja Herran juhlat, sillä ei ollut mitään syytä poistaa niitä. Päinvastoin, Jeshua oli antanut niille entistä syvemmän merkityksen.

Sunnuntailla lepopäivänä ei ole mitään tekemistä Jeshuan ylösnousemuksen kanssa. Keisari Konstantinus oli auringon jumalan palvoja, ja aivan kuten muinaisen Babylonian aikoina, Tammuksen päivä sunnuntai on heille pyhä. Konstantinus myös kielsi viettämästä kristittyjen juhlia, kuten lehtimajajuhlaa tai happamattoman leivän juhlaa. Niiden tilalle hän ajoi läpi vanhat pakanalliset juhlapyhät muka kristillisinä. Sillä tiellä olemme valitettavasti edelleen.

Jossain vaiheessa meitä kutsutaan tekemään "Aabrahamit" eli lähtemään pois Kaldean maalta, joka oli vahvasti Baabelin uskonnon aluetta. (Ilm.18:4)

Omassa perheessämme sapatti on uusi juttu, enkä todellakaan voi kehua "suoriutumistani" tälläkään alueella. Kuitenkin se vähäinenkin hapuilu sapatin erottamiseksi on jo kantanut hedelmää. Koska perinnettä ei ole, se on luotava tavallaan tyhjästä, kuitenkaan ei tyhjän päälle. Kun kynttilät on sytytetty, pullat ja kahvi pöydässä, ja perjantai-ilta hämärtyy, ihme tapahtuu vastoin kaikkia odotuksia. Rauha ja pyhyys laskeutuu kotiimme.

Muuta todistetta en enää tarvitse.


http://www.youtube.com/watch?v=QAfccfv6RUQ&list=WLYXUR0lcvqz5j2nnOKgrBOYA-QOBEXkzr