2.Ms.20:8-10 Muista pyhittää lepopäivä.
Kuusi päivää tee työtä ja toimita kaikki askareesi;
mutta seitsemäs päivä on Herran, sinun Jumalasi, sapatti; silloin älä mitään askaretta toimita

Sapattia pidetään yleisesti "juutalaisten lepopäivänä". Oletamme että sapatti on heille sama mitä sunnuntai meille. Pahemmin ei oikeastaan voisi mennä pieleen.

Aloitetaan ihan alusta ja katsotaan onko sapatti "juutalaisten juttu".

Maailman ensimmäisellä vuosituhannella kaikki ihmiset tunsivat Aadamin. Heillä oli ajanlasku joka perustui todellisiin, tiedettyihin tapahtumiin. Kaikille oli itsestään selvää mistä viikko alkaa ja milloin se loppuu. Herra rakensi viikon kuudesta työpäivästä ja yhdestä lepopäivästä. Viikko on säilynyt samana luomisviikosta alkaen, aina on tiedetty monesko viikon päivä on menossa. Kaikki osasivat laskea seitsemään. Ainakin melkein kaikki. Osa halusi kapinoida.

Sapatti säädettiin jo ennen syntiinlankeemusta. Se oli olemassa jo ennen kuin mitään meni vikaan. Maailman alusta asti viikon seitsemäs päivä on ollut se jota nyt kutsumme lauantaiksi. Jokainen päivä muodostuu illasta ja aamusta, joten "lauantai" alkaa "perjantain" iltana. Tämän päivän Jumala erotti muista päivistä ja antoi sille merkityksen.

Sapatti on paljon enemmän kuin lepopäivä. Se on salaisuus, ihme, joka aukeaa kuuliaisuuden kautta. Sapatti on pyhä kaava, ilmestys joka opettaa meille Herran ihmeellisiä teitä.

Sapatin vietto on maailman luomisesta alkaen ollut pyhien ihmisten tunnusmerkki. Se erotti Jehovan ihmiset pakanallisista auringonjumalan palvojista joiden pyhä oli sunnuntai. Sapatti seitsemäntenä päivänä on uskontunnustus maailman Luojaan ja Hänen tekojensa todellisuuteen. Samalla se on uskontunnustus Messiaaseen, luvattuun lepoon.

2.Ms.31:13 "Puhu israelilaisille ja sano: Pitäkää minun sapattini, sillä se on merkkinä (tunnuksena, todisteena) meidän välillämme, minun ja teidän, sukupolvesta sukupolveen, tietääksenne, että minä olen Herra, joka pyhitän teidät.

Raamattu ei missään kohtaa puhu juutalaisten sapatista, vaan Herran sapatista, "pitäkää minun sapattini". Sapattia vietettiin jo 2300 vuotta ennen Israelin syntymistä.

Muuttuiko jokin sapattiasiassa kun Messias sovitti maailman synnin ristillä? Muuttuiko luomistyö niin että seitsemännestä päivästä tuli liukuva. Yleensä emme muuta toisen syntymäpäivää tai muuta merkkipäivää mielivaltaisesti eri päivälle.

Fariseukset sanoivat Jeshuasta: "Se mies ei voi olla Jumalasta sillä hän ei pidä sapattia".

Juutalaiset muuten pitävät tuota lausetta tänä päivänäkin todisteena siitä että Jeesus ei täyttänyt Messiaan tuntomerkkejä! Näin kristityt ovat ihmisopeillaan erottaneet juutalaiset omasta Messiaastaan.

Pitikö Jeshua siis sapatin vai ei? Jos Jeshua kumosi sapatin, (tai minkä tahansa käskyn) Hän ei Tooran mukaan voi olla Messias. Siinä fariseukset olivat täysin oikeassa. Messias ei houkuttele epäjumalan palvelukseen, ja sapatin vääristely on aina ollut epäjumalan palvelusta. Lisäksi Jeshua teki hyvin selväksi että Hän ei tullut purkamaan yhtäkään Tooran käskyä.

Kun tiedämme mikä Jeshuan ja fariseusten välinen konflikti oli, ymmärrämme että Jeshua piti sapatin, mutta ei fariseusten tavalla. Hän teki sen Tooran tavalla, ei vanhinten perinnäissääntöjen mukaan. Jeshua määritteli: "Sapattina on lupa tehdä hyvää".

Luuk.4:16 Ja hän (Jeshua) saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan ja nousi lukemaan.

Entä alkuseurakunta? Siirsikö alkuseurakunta pyhäpäivän sunnuntaille Pyhän Hengen johtamana, VAI tekikö sen keisari Konstantinus vasta 300 -luvulla riivaajiensa johtamana?

Toisin sanoen, onko meillä kristityn vapaus vai Konstantinuksen vapaus? Puhuiko Paavali ihan varmasti pyhästä sapatista sanoessaan "kaikki päivät ovat yhtä hyviä"?

Alkuseurakunnalla oli oppiriitoja monesta asiasta, mutta missään ei mainita oppiriitaa sapatista. Sen sijaan mainitaan toistuvasti että he mursivat leipää yhdessä sapattina. Se on historiallinen fakta. Apostolinen sapatti tuhoutui vasta keisari Konstantinuksen väännettyä ajat ja lain oman riivaajansa tahdon mukaisiksi 300-luvulla. Siitä alkoi meidän ihmisoppiemme aika.

Jatkuu..